Hitto ku säikähdin. Sami jätti taas puhelimen kotiin ja sille tuli TAAS vajaa pari tuntia sit puhelu. Sit ei menny varmaan viittä minuuttia niin tuli yks tekstari. Sit ei menny taaskaan montaa minuuttia kunnes tuli toinen ja heti perään kolmas. Nyt mua oikeasti pelottaa. Harvemmin Samille tulee kauheesti mitään niin tää vähän epäilyttää ku toisena päivänä jo peräkkäin. Eikä se soittanukaan eilen tultuaan minnekään - ainakaan mun nähden. Mua hermostuttaa. En pysty oikein tekemään tätä kouluhommaakaan kun mietin asioita.
Tällä viikolla on Samin toisen työtoverin tuli kuskata jätkät töihin. Se tuli noutamaan Samia tänä aamuna tavallista aikasemmin. Sami lähti hakemaan työvaatteita kun sen työtoveri tuli meidän makuuhuoneen ovelle tosi hiljaa ihan ääneti ja näki miut alasti kun olin pukemassa rintaliivejä päälle. Vedin vain tyynyn äkkiä eteen kun ei ollu muutakaan. Tää seiso siinä ovella vähän aikaa ja tuijotti pari minuuttia eikä sanonu mitään. Meni vähän ahdistavaksi. Se lähti sit kun kuuli kolahduksen pukuhuoneesta. En ees tunne tätä tyyppiä kauheen hyvin.
Sami on ollu myös selkeesti ihmeen viriilillä tuulella aikasempaan nähden. Jo neljä kertaa lyhyen ajan sisään. Ei siinä, hauskaahan se on ja helpottaa mun suunnitelmia mut ihmettelen mikä ihmeen muutos tässä nyt tapahtu kun ensin ei tuntunu kiinnostavan paljoa yhtään ja vielä pitkään aikaan.
Huh mua helpotti lukee noi sanat "osittain fiktiivinen". Mut tiedä sitten kuinka paljon tästä on totta ja kuinka paljon keksittyä.
VastaaPoistaEhkä oon sit ahdasmielinen, mutta musta on epäreilua miestä kohtaan ja myös lasta kohtaan hankkiutua raskaaksi ilman toisen suostumusta. Parisuhteen kun pitäisi kuitenkin perustua luottamukselle ja tässä se mitä parhaiten rikkoutuu. Ja mikäs kiire sulla on lapsia hankkia, jos kerran et ole vielä kolmeakymmentäkään vuotta täyttänyt?
Kai se on sama oliko 20, 30 tai 40? Mitä vanhemmaksi tulee sitä huonommin tärppää. Kuukautiset kuitenkin rasittaneet jo reilu kymmenisen vuotta. Pelkään hedelmättömyyttä kun sitä on suvussa liikkeellä.
PoistaMun mielestä sun blogi on oikein viihdyttävää lukemista! Itse poen vauvakuumetta jo toista vuotta, välillä se helpottaa mutta tulee kahta kauheampana takasin. Ja nuo parisuhdeotokset on ihanan kirpsakoita, hyvän komedian aineksia!:) Tai ainakin tunnistan itseni ja oman parisuhteeni rivien välistä. Ja hei, eikaikkea lukemaansa tarttee ottaa ihan niin vakavasti! Tsemppiä prokkikseen ja jatka kirjoittamista!
VastaaPoistaTämäkin blogi on osittain sen pienen kuumeilun purkamisen vuoksi perustettu. Hyvä että jotakuta miellyttää kirjoitukseni ;)
Poista