Kännykkäsovelluksia kier(t)oiluun

Olen yrittäny ladata melkein viikon ajan FemCarea Nokian verkkokaupasta, mutta ikävä kyllä asennuksessa tapahtuu aina jokin virhe. Yritän ladata sen myöhemmin uudestaan, jos sillä kertaa asennus onnistuisi. Toivottavasti. Jos jotakuta kiinnostaa niin kokeilkaa itse ladata ja ilmottakaa onnistuko!

Olen kerännyt puhelimeen jos minkäkinlaisia sovelluksia. Ikävä kyllä kuukautiskiertoon liittyen sovelluksia - ja etenkin ilmaisia sellaisia - on melko vähän ainakin omaan puhelimeeni ja FemCare olisi vaikuttanut mukavalta lisältä. Ajattelin kuitenkin jos kertoisin oman mielipiteeni näistä parista ohjelmasta, jotka latasin omaan käyttöön. Olisin kuitenkin halunut jonkinlaisen enemmän kalenterin tapaisen ohjelman.

Android-puhelin olisi varmaan ollut monipuolisempi ja siinä olisi ollut paremmat
ohjelmat. Melkein jo kaduttaa, että piti ostaa Nokia etenkin niiden irtisanomisien jälkeen.






pTrack - ilmainen


Ollut pääosin käytössä nyt viimeaikoina.

Ohjelmaan pitää laittaa keskimääräinen kiertoaika, jolloin pTrack laskee milloin seuraavat kuukautiset tulevat. Ohjelma laskee myös kiertopäivän perusteella ovulaation ajankohdan ja on nähtävissä ohjelmasta ovulaatiopäivänä. Muistiin voi merkitä oman mielialan, vuodon määrän, muita oireita, painon ja muuta. Mieliala ja vuotomäärät näkyvät numeroilla. Tehtyjä muistiinpanoja ei voi poistaa.

Plussat

• Kuukautispäivän ja ovulaation arviointi
• Omat muistiinpanot ja ohjelman oma muisti
• ILMAINEN

Miinukset

• Numeroiden selityksiä ei ole missään vaan ne täytyy muistaa itse
• Ovulaatio näkyy vain ovulaatiopäivän lähettyvillä

Tähdet: ***









Fertility Calendar - 7,00 €

Latasin ohjelman kun se oli vielä ilmainen mutta nyt hinta on pompannut 7 €:n. Sauoraan sanottuna aikamoista rahastusta.

Ohjelmaan täytyy syöttää pitkä ja lyhyt kiertoväli, jonka jälkeen valitaan päivä jolloin viimeiset kuukautiset alkoivat. Ohjelma laskee milloin mahdollisesti tärppäisi parhaiten ja päivämääräväli näkyy hetken aikaa näytöllä. Päivämäärät lähentelevät yleensä noin 10 päivän kieppeillä, joten mitenkään erityisen tarkka mittari ei kuitenkaan ole. Soveltuu todennäköisesti parhaiten luomuehkäisytarkkailuun sellaiselle, jonka kuukautiset ovat melko säännölliset.Eikä tässä ole mitään kuukautisten laskettua alkamispäivää. Pelkästään arvio ovulaatiosta.

Päivien valitseminen on hiukan ärsyttävää kosketusnäytöllä, mutta sovellus on silti kohtuullisen toimiva vaikkakin visuaaliselta puoleltaan melko kehnosti toteutettu. Maksullisuus ärsyttää myös. Päivät voisi hyvin laskea itsekin ja mielestäni 7 € on turhan kallis hinta tälle sovellukselle.


Plussat

• Ovulaatiopäivät heti näkyville
• Vaihteluvälin arviointi

Miinukset

• Ulkoasu on karsea
• Maksulliseksi muuttuminen ja KALLIS uusi hinta
• Ei näytä arviota kuukautisten alkamiseen

Tähdet: **½

Edit: //Ulkoasupäivitystekstiin. Känny teki tenän. Muita kuulumisia lisää myöhemmin ;)

Hipsterit hukkunu, jee...

Oon kaivanu kaikki kaapit läpi. Mun punasia hipstereitä EI löydy. Mulla on vaan neljät punaset alushousut. Sami raivostu kun revin kaikki kaapit tyhjäks ja vaatteet on lattialla. Mut niitä ei löytyny. Mun takia joudutaan lähtemään myöhemmin. Mies mököttää.

Meni näköjään tääki yritys perseelleen. Pitää ens kerralla ostaa uusia mut vituttaa, kun nää sopi pitsin ja sävyn kaa täydellisesti yhteen. Huoh.

Nyt sit iski sellanen ahdistus, ettei ne vaan jääny viimeks Samin vanhempien luo? Nyt hävettää, jos ne löytyy sieltä.

Pakkaaminen muka kivaa?

Mulla on pakkaaminen ihan kesken ja kohta pitäs lähteä. En tiiä mitä ottas mukaan. Ei kuitenkaan olla siellä kuin se viikonloppu ja oon näppärästi survonu laukun täyteen tavaraa: "jos tätä ehtis käyttää? Ja tätä?!" Miks tää on aina tällasta? Samiki aina jaksaa huomauttaa, että mulla on liikaa tavaraa joka kerta kun me lähetään jonneki. Ihan sama pakkaanko laukun pariksi päivää tai viikoksi, se on aina ihan täynnä. Ja miusta tuntuu, että unohan taas jotain.

Ja eikä ole totta! Mun punaset alushousut on hukassa!! Miten viettelen nyt Samin?

Buranaputki

Kuukautiset alko viikonloppuna. 

Ekana päivänä oli pakko ottaa 2x400mg brunaa ja kahtena seuraavana päivänä kolme. Tuntu kamalalta vetää niin paljon buranaa. Vielä sillonkin tuntu kipu ja paheni, mitä enemmän yritti liikkua ja alaselkä oli taas ihan jumissa. Oli pakko olla osasta aikaa vain pedissä ja syödä mysliä. Onneksi alkovat viikonloppuna, ettei esim. kesken työpäivän. Kierto on nyt sitten noin 24-25 päivää mikä alkaa jo vastata miun normaalia kiertoa. Varmaan heittelyissä oli kysymys stressissä. Nyt voisi yrittää uudestaan.. ;)

 

Mulla on myös ollu migreeniä tällä viikolla monena päivänä, etten ole jaksanu olla koneella tai mitään kun olen päässy töistä. Oon yrittäny ottaa siihenkin buranaa, mut maltillisemmin. Ei ole kuitenkaan ollu niin kauhea migreeni. Ensin oli pitkä tauko ja nyt sitten on ollu useampana päivänä tätä kuraa. Melko saamaton olo. Tuntuu, ettei ole töissäkään saanu mitään aikaseksi kiitos migreenin ja kuukautiskipujen. Että naisena olo on sitten mukavaa...

Kaiken kukkuraksi Sami ilmotti aika viime tingassa lähtevänsä nyt viime viikonloppuna naapurikaupunkiin kaverinsa luokse. Ei tahtonu mua mukaansa. Sami sano, että siitä tulee muuten shoppailuretki. Ärsytti mut toisaalta en olis ehkä lähtenykään, kun kuukautisista joutu kärsimään. Ei meidän joo toisaalta tartte olla niinku paita ja perse ja joka paikassa toistemme mukana. Varmaan ne meni vaan kaverin kanssa juomaan. Eniten mua kuitenkin ärsytti se, että Sami tuli myöhään kotiin eikä ees tuonu mulle mitään. Olisi tuonu ees suklaata :( Sain onneksi seuraavana päivänä selkähieronnan! :)

Mun työt loppu ainakin nyt toistaiseksi. Ei ollu mikään pitkä pesti, mut sai sentään vähän rahaa siitä. Sanovat kuttuvansa ensi kuussa uusiksi töihin jos tarviivat lisäapua. Samin työt loppuu perjantaina mut jatkuu sit mahdollisesti reilun viikon päästä. Me mennään viikonlopuksi Samin vanhempien luokse. Sami sano jotain, että sen sisarukset olis mahdollisesti myös tulossa. Saas nähä mitä tehään. Ehkä jotain seurapelejä, tosin Samia ne ei pahemmin innosta.

...

Hiljaiseloa

Soitin kaverille viime sunnuntaina ja kaveri rauhoitteli, että tuskin se nyt mitään on ja jos se tulee mulle soittamaan suutaan tai sekaantuu mun ja Samin suhteeseen uudestaan niin lauon sitten täysillä takasin. En ole nähny tätä tyrkkyä sen jälkeen ja rupesin jo vähän epäilemään, että näinkö sittenkään. Jos sillä oli vain samanlainen auto ja oli pikkasen samannäkönen ihminen. Tosin en tiiä sekottasinko. Mut joka tapauksessa vaikka jos oliskin ollu niin mikä se mua liikuttaa. Eiköhän se akka oppinu läksynsä jo aikasemmalla kerralla ja tajunnu jättää meidät nyt jatkossa rauhaan - luulisin.

Joka tapauksessa Sami oli suurimman osan viikonlopusta ihan kiltisti kotona, eikä ollu ees lähössä minnekään. Se kai tais aprikoida mielessään miksi hermoilen. Sain yhtäkkiä itkukohtauksen ja säikäytin Samin, mut juteltiin jonkun aikaa vähän meidän suhteesta ja Sami sai sit mut rauhottumaan omalla tavallaan ja sen jälkeen onkin ollu paljon parempi olo ;) Sami leperteli mulle sitten loppuillan mikä oli aika outoa ja samalla tosi hellyyttävää :D Sami oli jotenkin tosi sulonen kun se nukahti sänkyyn ja alko tuhista. Ihana mies :) <3 

Töissä sen sijaan on ollu kiirettä ja vesisateessa on ollu välillä tosi ikävä tehdä hommia. Toisaalta onneksi oli niitä sisähommiakin ettei koko ajan ole tarvinnu olla vesisateessa. Alkuviikolla mun vatsa oli taas kipeä ja tuntu että sitä vihlo oudosti. Onneksi se meni sitten melkein yhtä nopeasti ohi, mutta tänään mua on vaivannu päänsärky ja kivusta päätelleen vaikuttas olevan migreeniperästä. Sain parilla buranalla sen vähän seisattumaan, mut tietyt hommat. Mun piti ottaa nokoset kun tulin töistä ja ne venähti sitten reilun parin tunnin mittasiksi. Olo parani aika paljon mut olo on melko väsyny ja nyt on ollu viluväristyksiä kun lämpö on laskenu vähän. Plus mulla on kuumeinen olo. Toivottavasti en sairastus tai tää menis ohi viikonloppuna. 

Ja taas tää yks kaveri tahtos kuttua mua kylään. Ne tuli just ulkomaan matkalta poikakaverinsa ja porukoittensa kanssa. Nyt se sit on taas alottanu soittelun. Ihmettelen etteikö se saa tarpeeks huomiota siltä täydelliseltä jätkältään kun koko ajan roikkuu mussa kiinni vai haluuko se vaan taas leveillä matkansa takia. Oli asia niin tai näin se on joka tapauksessa tosi rasittavaa ja etenkään mun ei olla oltu ikinä mitään ylimpiä ystäviä. Onko se karkottanu jo kaikki muut läheltään kun nyt mie oon häirikkövuorossa, et kunhan olis ees joku. Mua ei kyllä huvittas nähä sitä nytkään ja ilmotin, että meillä on Samin kanssa aika kiire töiden takia, hah :P

Samin työkaveri meinas eksyä taas yhtenä aamuna meidän makkariin mut mä vetäsin nenän aika julmasti sen nenän edestä kiinni ja jatkoin pukemista. Oon kuullu, että se on vähän erikoinen kaveri, eikä sillä ole ollu vissiin ikinä parisuhdetta. En suoraan sanottuna enää yhtään ihmettele.

Valkoinen paholainen

Olin päivällä lenkillä kun vastaan tuli punanen auto ja sen ikkunasta mua kyyläs todella intensiivisesti ikävän tutut kasvot. Meinasin saada hepulin kun huomasin kuka siellä ratissa oli. Tunnistasin ne ärsyttävät kasvonpiirteet missä tahansa. Samin exä on palannu kaupunkiin noin kahden vuoden jälkeen. Ämmä näyttää enkeliltä ja käyttäytyy erityisen bimbotyyliin mm. heittäytymällä tyhmän avuttomaksi saadakseen sympatiat itselleen mut on sisältä yksi juonitteleva piru joka harkitsee tosi tarkkaan mitä sanoo ja tekee missäkin tilanteessa, et näyttäs ite mahdollisimman viattomalta. Ja etteikö vain olis vaihteeksi Samin perässä. 

 

Mulla ei ole oikeasti aavistustakaan miks se nyt takasin tänne olis tulossa muutenkaan. Eihän sillä ole oikein ketään täällä ei sisaruksia eikä vanhempia ja kaveritkin on suurimmaksi osaksi muuttanu pois. Olis vain pysyny siellä opiskelupaikkakunnallaan - vai joko se muka on valmistunu?! Epäilen jos sillä on ollu opiskelupaikka vasta sen pari vuotta. 

Kuten jo aikasemmassa postauksessa vähän kerroinkin niin pistin Samin taannoin pattitilanteeseen eikä tällä prinsessalla oo ollu sen jälkeen mitään tasapainoista suhdetta. Mut nyt on käyny mielessä, että onkohan Sami ollu kuiteski yhteydessä exänsä kanssa. Esim. ne puhelut ja tekstarit aikasemmin, joita en viittiny ruveta syynäämään mut erikoinen "sattuma", että tää yksi luikero saapuu kaupunkiin ei-niin-pian siitä viestisateesta. En yhtään yllättyisi jos ne oliskin tullu tältä naikkoselta.

Mun tekis mieli ottaa asia esiin, mut ei olla puhuttu Samin exästä sen jälkeen, kun meinasin jättää Samin. Meillä oli ero tosi lähellä sillon taannoin tän naisen takia. Asia on vain yritetty unohtaa, se on kuollut ja kuopattu, joten tää tulis aika puun takaa. Ei oo ihan hyvä nostaa ruumista ulos haudastaan. Mut mulla olis tarvetta puhua kyllä asiasta. Mut Samin kanssa en kai pysty. Tää asia on kuitenkin aika tulenarka ollu meillä aina. Luulen, että räjähdän kohta jos en pääse puhumaan tästä kenenkään kanssa. Mun täytyy soittaa huomenna jollekin kaverille ja päästä purkamaan.

Ihmissuhdeporinaa ja vauvoja rattaissa

Moikka! Alkuviikosta on ollu vaihteeksi taas kiirettä. Projektin suhteen ei ole mitään uutta auringon alla kun on viime aikoina ollut kiireistä ja tosiaan aattelin, et jos kierto on nyt hermostunu siitä jatkuvasta kyyläilystä ja on siksi sekaisin niin aattelin antaa nyt ihan olla. Mie luulen, että tää projekti stressaa mua ja siks kuukautiset heittää joten oon nyt vähän aikaa no stess-linjalla enkä seuraile ovulaatioita ja kuukautisia tunnin tarkkaan.

Me oltiin otettu Samin kanssa yksi päivä vapaaksi, että päästiin kaveripariskunnalle muuttoavuksi kun muuttivat vähän isompaan asuntoon. Siinä samalla yritin vähän vihjailla Samille, että eikö meidänkin pitäs hankkia vähän enemmän tilaa. Sami ei tosin oikein meinannu ymmärtää sen vihjailun pointtia ja sano, että eiköhän meidän pikku purkki sovi meille oikein hyvin. No okei siinä on pointtinsa, sillä pienempi asunto niin on useimmiten myös halvempi vuokra ja ehkä säästää enemmän rahaa sitten tulevankin varalle. 

Kavereilla oli jonkun verran tavaraa mut sentään päättivät päästä siitä karseasta vanhasta kovasta sohvasta eroon niin ei tarvinnu erikseen enää sohvaa sinne raahata.  Tilaavat uuden jostain liikkeestä. Se oli suoraan sanottuna aika karsean näkönenkin mikä ihme sukukalleus kuten kaverini vitsaili. Sohvasta on ollu aikasemminkin useaan otteeseen puhetta ja siitä on vedetty silloin tällöin aina jotain huvia. Kaverin vanhemmat on aina tyrkyttäny sitä jokaisen sisaruksen mukaan. Koska se on niin ruma ja epäkäytännöllinen niin kukaan sisaruksista ei tietenkään sitä huolinu ja kaverimme sitten kuopuksena sai sen ihanuuden matkaansa kun muutti omilleen. Kaveri on aina ollu pääsyillään sohvasta. Saas nyt nähä mitä mieltä kaverin vanhemmat on siitä että tää iki-ihana spurguluxusstyle perintösohva on heivattu kirppikselle ensimmäisten  joukossa. 
 

Käytiin urakan päätteeksi sit porukalla jäätelökioskilla. Tuli maistettua sitä uutta mansikka-valkosuklaamakua. Ei ollu mitenkään erityisen kummoinen. Alussa se oli ihan jees mutta mitä pitempään sitä söi niin sitä enemmän se alko maistua vaan perusvaniljalle, jossa on vain vähän jotain hilehippuja. Oli ehkä vähän vikatikki se, mutta ehtiihän tässä kesällä syödä vielä monta jäätelöä. Sami otti taas vaihteeksi suklaata. Tuntuu ettei se kokeile oikein ikinä mitään muuta. Se ottaa aina suklaajäätelöä. Mä en välitä suklaajäätelöstä sitten yhtään. Siis suklaa on hyvää, mutta oikeesti musta suklaajäätelö on niin yliarvostettua ja tuntuu että kaikki tahtoo just nimenomaan suklaajäätelöä.

Mitä vielä ihmissuhteisiin tulee niin pikkuprinsessa ja prinssi rohkea, jotka lähettivät jääkutsut melko myöhässä, saivat toisensa. Me emme osallistuneet häihin Samin kanssa mutta toivotimme jatkoa elämään. Heti seuraavana iltana oli riitelyä telkkarin katsomisesta ja hyvä ettei siitä saatu tehtyä kolmatta maailman sotaa. Siitä showsta aiheutunutta jälkipyykkiä sai sitten seurata FB:ssä. Voi elämän kevät. Mihinkähän kyseinen pariskuntakin sitten lopulta päätyy. Lapsi siitä hullunmyllystä vielä puuttuisi.

Kaikki on ollu muuten ihan jees mut näin kesäisin näkee kadulla paljon äitejä rattaittensa kanssa. Siitä tulee sellanen tietynlainen fiilis itelleen. Ahdistuu oman tilanteensa paikoilleen polkemisesta ja toisaalta on kateellinen sille, et hei me oltiin samalla yläasteella ja tuollakin ei-niin-hyvällä äitiaineksella on jo lapsia - miksei mullakin jo vois olla? Jotenkin oon jopa vihanen muille äideille ja toisaalta itelleni ja tunnen itteni vähemmän naiseksi ja jotenkin vialliseksi. Ja sit ahdistuu vielä lisää näistä tunteista ja miettii, ettei tää ole ihan normaalia tuntea jotain tällasta. Että mulla ei ole oikeus olla tällasia tunteita ja ne on vääriä, eikä musta ikinä voisi tulla hyvää äitiä, kun aattelen tällasia asioita.

Muutenkin tuntuu et oon vähän erkaantunu kavereista joilla on jo perhe ja tein sitä hajurakoa jo tiedostamattomasti jo sillon kun joku kavereista alko odottaa. Mä vain aloin vältellä yhteidenpitoa eikä tilanne parantunu synnytyksen jälkeen kun tuoreet äidit on kuitenkin olleet kiirellisiä lapsikatraittensa kanssa. Sit jos yrittää olla yhteydessä muihin niin sitten ne höpöttää lapsistaan ja tietysti siinä on vähän orpo olo, kuka teki mitäkin oppi ryömimään, konttaamaan, seisomaan tukea vasten, sano ekan sanansa. Ja sit on nää, jotka tunkee mulle vauvan syliin ja sanoo ottavansa, että mullekin tulis vauvakuume ja mekin hankittas Samin kanssa lapsia. Mulla ON vauvakuume, mut tää lastenhankkiminen ei ole ollu meille niin yksselitteinen juttu kun Sami vähän niinku jumittaa.

Ja jumittamisesta tulikin mieleen, et mie otin sen kihlausjutun esille. Sami sano, että eikö meidän oo vähän liian aikasta puhua jostain kihloista. Suoraan sanottuna suutuin sillon aika pahasti ja mökötin Samille loppuillan. Sami sano illalla ettei tajunu sen olevan mulle niin tärkeä asia ja ärähdin sille aika pahasti asiasta että kyllä se mulle ainakin jotain merkitsee muttei vissiinkään hänelle. Seuraavana päivänä kaikki oli site kuitenki ihan ok mut Sami kai ymmärräs asian. Mut mua rasittaa ja raivostuttaa tää joutava jarruttelu.

Dii, että tällasta tänään ja tällä viikolla.

Kukkia ilman mehiläisiä

Sori, miulla ei ole oikein ollu intoa kirjotella kun mun kuukautiset rupes viimeksi taas heittämään ja tuntuu ettei voi enää normisti laskea ovulaatiota. Mulla ei ole niin mitään hajua millon ensi kerralla on ovulaatio kun kierto ei ole oikein menny normikaavojen mukaan. Onko tää ihan normaalia että kierto lyhenee tai heittää tosta vaan ensin pitkästä extra-lyhyeen? Vai pitääkö mun mennä oikeesti ostamaan niitä tikkuja ihan sen varjolla et kierto on sekasin?

Lisäksi työt on imeny musta mehuja ja kesällä tekis muutenkin olla vähän ulkona vapaa-ajat ja lepäilläki. Kuten sanoin meillä on ollu nyt vähän hiljasta ja petipuuhat on jääny vähemmälle. Mun vatsaa vihlo viikon alussa taas oudosti enkä tiiä mikä siinä on vikana. Tänään on nipistelly oudosti ihan kuin vasemmalta munasarjasta. Ehkä pitäs tilata gyneaika.

Meillä on herkuteltu harva se ilta mansikoilla ja välillä ollaan käyty jäätelöäkin. Mie rakastan mansikoita <3 Samilla vain on nyt vähän stressiä päällä töiden takia kun sieltä vähentävät porukkaa eikä Sami oo kuitenkaan ollu siellä kauhean pitkään. Kesäksi ainakin pitäs olla töitä mut miten sitten syksyllä. Sitä me ei tiedetä. Jotenkin halut olleet vähän poissa. Tää on ihan jees - ainaki toistaiseksi tällä mielen tilalla.

Töistä ja niiden loppumisen mahdollisuudesta huolimatta meillä on ollu ihan kivaa kahdestaan :) Ollaan katseltu aikalailla ennätyspaljon telkkaria, käyty lenkillä ja grillattu ja leivottu yhdessä. Sami ei vain ikävä kyllä tainnu oikein tykätä mun piirakasta :/ Samin vanhemmat osti uuden grillin ja anto meille vanhan. Sami on sitten ruvennu opettelemaan grillaamista mutta ensimmäisinä kertoina siltä palo käämit sen grillin kanssa ja vanno ettei ikinä tule grillaamaan ja kyseinen rakkine pitäisi heittää helvettiin. Nyt on kuiteski onnistunu vähän paremmin kun siihen on tottunu :) 

Ensi viikolla me mennään sitten auttamaan yhteistä kaveria muutossa. Tai no kaveri oli ekana Samin puolelta ja sitten mekin tutustuttiin. Kieltäydyttiin siksi hyvällä omatunnolla niistä ei-niin-hyvän kaverin häistä, kun oltiin lupauduttu apuun jo aikapäiviä sitten. Ensi kertaan sitten.

P.S. Sami ei ole vieläkään kosinu mua uudestaan eikä asiasta ole puhuttu...

Unhappy period :(

Kuukautiset alko keskellä viikkoa ja voitte varmaan arvata, että en tosiaankaan odottanu niitä ja kaupan päällisenä vituttaa ja itkettää aika mahdottomasti. Onneksi laukkuun oli jäänyt pari sidettä. Kierto heittää kyllä nyt ihan häränpyllyä. Vuoto oli alussa ihan ruskeaa. Alaselkä on ollut mahdottoman kipeä ennen ja jälkeen sen ja Sami on joutunu hieromaan useampaan otteeseen. Ihme kyllä se on mukisematta hieronu vaikka ei siitä kovinkaan paljon ole tykännyt. En tykkää muutenkaan kuukautissidemainoksista ja kun niitä tulee kuukautisten aikoihin telkkarista, niin vitutustaso nousee kahta kauheammaksi, kun telkku suoltaa "Happy Period"-paskaa. Tai no, onneksi tänä vuonna sitä ei tule niinkään paljon mutta ylipäänsä kuukautissidemainokset ovat ärsyttäviä. 

Mitä pahempi vauvakuume on, sitä itkuisempi on kuukautisten aikana. Nyt taas on samaan aikaan epätoivoinen, itkuinen ja ärtynyt olo ja tulee mietittyä että onko jotenkin viallinen yksilö kun eihän tuossa ollut kuin siinä ja siinä kolme viikkoa väliä. Ennen mulla on ollu kohtuu säännöllinen kierto niin miksi ihmeessä nää nyt alkaa temppuilla. Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa kuukautiset eivät koskeneet kuten yleensä - siis paljoa. Selvisin yhdellä burana 400 mg:llä mutta selkäkipu oli kolme ensimmäistä päivää kamala. Onneksi nämä lienevät jo tiensä päässä. 

Oon ollu töissä jonkun aikaa niin kiireitä ollu etenkin kun pitää kotonakin siivota ja laittaa ruokaa. Sami ei sitten ikinä tee ruokaa, vaikka tykkääkin ruuanlaitosta. En tiiä onko se joku ihmeen oletusarvo, että naisen pitää aina kokata. Eikä olla vieläkään oikein puhuttu vaikka viimeksi just mietin että vois olla aika puhua meidän suhteen tulevaisuudesta. Samilla on ollu nyt melko pitkiä päiviä ja se kuukahtaa melkein töiden jälkeen heti sänkyyn lepäämään, syö, menee dataamaan ja painuu taas pehkuihin, nukahtaa tai pyörii ja katsoo telkkua ja taas unten maille. Ulkoilmatyöt väsyttää muakin joten ei ole jaksanu olla kovinkaan skappina. Tahtoisin nukkua pitkään, vaikka pitäs herätä ajoissa taas huomennakin itikoiden syötäväksi. . Iniiniiiiiiii.

En muista oonko jo maininnu asiasta, mutta tää "kaverini", jonka tapasin häissä on alkanu soittelemaan mulle nyt viime aikoina ja kyselee kuulumisia ihan jatkuvaan ja turinoi tuntikaupalla puhelimessa miten hänen elämänsä on niin ihanan täydellistä. Yrittää vähän joka väliin ehdottaa että voitasko vaikka tavata kahvittelun merkeissä joku päivä. Oon yrittäny tehdä selväksi että oon ollu viime aikoina vähän kiireinen. Silti se soittaa sitten seuraavan kerran noin viikon sisällä ja samat laulut vähän eri tavalla maustettuna :D "Että plaaplaaplaa voisko vaikka ensi viikolla tulla kahville? :)" Joo ei kiitos.

Viime kuun alussa tuli myös hääkutsu toisiin häihin tässä kuussa. Ihmeen lyhyt varoaika niin voi hyvillä mielin sanoa että ei voida tulla ja on vähän menoa. Ei nimittäin ole mikään erityisen hyvä kaveri tämäkään ja vähän epäilen että tuskin se avioliitto tulee pitkään kestämään. Mielestäni turhan nopeaa toimintaa koko homma. Ja on meillä oikeastikin menoa, kappas kun sattui.

Sugar painuu tästä pehkuihin. Huomenna on taas uusi työteliäs päivä ja Sami ei oikein tunnu osaavan nukkua yksin. Vaikka kyllä tekisi mieli jättää se nukkumaan yksin tai ajaa vaikka sohvalle. Oon nimittäin yhä jonkun verran äreissäni juhannuksesta.

Puspus ja öitä!