perjantai 20. heinäkuuta 2012

Hiljaiseloa

Soitin kaverille viime sunnuntaina ja kaveri rauhoitteli, että tuskin se nyt mitään on ja jos se tulee mulle soittamaan suutaan tai sekaantuu mun ja Samin suhteeseen uudestaan niin lauon sitten täysillä takasin. En ole nähny tätä tyrkkyä sen jälkeen ja rupesin jo vähän epäilemään, että näinkö sittenkään. Jos sillä oli vain samanlainen auto ja oli pikkasen samannäkönen ihminen. Tosin en tiiä sekottasinko. Mut joka tapauksessa vaikka jos oliskin ollu niin mikä se mua liikuttaa. Eiköhän se akka oppinu läksynsä jo aikasemmalla kerralla ja tajunnu jättää meidät nyt jatkossa rauhaan - luulisin.

Joka tapauksessa Sami oli suurimman osan viikonlopusta ihan kiltisti kotona, eikä ollu ees lähössä minnekään. Se kai tais aprikoida mielessään miksi hermoilen. Sain yhtäkkiä itkukohtauksen ja säikäytin Samin, mut juteltiin jonkun aikaa vähän meidän suhteesta ja Sami sai sit mut rauhottumaan omalla tavallaan ja sen jälkeen onkin ollu paljon parempi olo ;) Sami leperteli mulle sitten loppuillan mikä oli aika outoa ja samalla tosi hellyyttävää :D Sami oli jotenkin tosi sulonen kun se nukahti sänkyyn ja alko tuhista. Ihana mies :) <3 
Töissä sen sijaan on ollu kiirettä ja vesisateessa on ollu välillä tosi ikävä tehdä hommia. Toisaalta onneksi oli niitä sisähommiakin ettei koko ajan ole tarvinnu olla vesisateessa. Alkuviikolla mun vatsa oli taas kipeä ja tuntu että sitä vihlo oudosti. Onneksi se meni sitten melkein yhtä nopeasti ohi, mutta tänään mua on vaivannu päänsärky ja kivusta päätelleen vaikuttas olevan migreeniperästä. Sain parilla buranalla sen vähän seisattumaan, mut tietyt hommat. Mun piti ottaa nokoset kun tulin töistä ja ne venähti sitten reilun parin tunnin mittasiksi. Olo parani aika paljon mut olo on melko väsyny ja nyt on ollu viluväristyksiä kun lämpö on laskenu vähän. Plus mulla on kuumeinen olo. Toivottavasti en sairastus tai tää menis ohi viikonloppuna. 

Ja taas tää yks kaveri tahtos kuttua mua kylään. Ne tuli just ulkomaan matkalta poikakaverinsa ja porukoittensa kanssa. Nyt se sit on taas alottanu soittelun. Ihmettelen etteikö se saa tarpeeks huomiota siltä täydelliseltä jätkältään kun koko ajan roikkuu mussa kiinni vai haluuko se vaan taas leveillä matkansa takia. Oli asia niin tai näin se on joka tapauksessa tosi rasittavaa ja etenkään mun ei olla oltu ikinä mitään ylimpiä ystäviä. Onko se karkottanu jo kaikki muut läheltään kun nyt mie oon häirikkövuorossa, et kunhan olis ees joku. Mua ei kyllä huvittas nähä sitä nytkään ja ilmotin, että meillä on Samin kanssa aika kiire töiden takia, hah :P

Samin työkaveri meinas eksyä taas yhtenä aamuna meidän makkariin mut mä vetäsin nenän aika julmasti sen nenän edestä kiinni ja jatkoin pukemista. Oon kuullu, että se on vähän erikoinen kaveri, eikä sillä ole ollu vissiin ikinä parisuhdetta. En suoraan sanottuna enää yhtään ihmettele.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti