Positiivinen vs. Negatiivinen

En oo päivittäny pariin viikkoon. Syystä ettei ole ollu sellanen olo, että vois jakaa ajatuksiaan ja on pitäny keskittyä kaikkeen muuhun. Tai ehkä olis pitäny. Oon nyt sit ajatellu näitä kaikki juttuja vaan itsekseni.

Viimesin blokkaukseni koski klamydianäytettä. Me riideltiin Samin kanssa siitä klamydiahommasta ja Sami kyllä kivenkovaan väitti, ettei olis pettäny mua. Meillä raivottiin, valvottiin ja itkettiin. Ja kävi ilmi, että Samin ex oli ottanu kesällä yhteyttä useempaanki kertaan ja olis tahtonu tavata. Sami edelleen väitti, ettei olis tavannu sitä ja suoraan sanottuna en oo ihan varma asian laidasta. Se sano, ettei vastanu ekana ollenkaan ja sit, et se ei taho tavata. Päätin uskoa Samia. Jännitin kuitenkin mitä sit näyte näyttää. Mut vaikka Sami olis pettäny niin mikä mahdollisuus olis, että se olis saanu klamydian? Aika pieni loppujen lopuksi. Mut mä päätin uskoa ja luottaa. Viime keskiviikkona tuli tulos. Negatiivinen. Sai huokasta helpostusta. Sitä jo rupes pelkäämään, että mitä kaikkea klamydiasta vois seurata ja meidän suhteelta olis muutenkin menny pohja. Mä uhkasin, että Sami saa lähteä, jos mitään löytyy.

Mut on tässä käyny vähän takapakkia muuten. Taisin mainita, että hain yhteen paikkaan töihin. Periaatteessa se oli just mun käsissä, mut se vedettiin pois. Kerkesin jo käydä vähän perehtymässä työpaikan oloihin. Mä ymmärrän, vaikka se harmitti ja ne olis tahtonu mut, jos ei kuulemma nyt niin mahdollisesti vaikka myöhemmin, mut eri asia onnistuuks se. Ei ne tehny mulle mitenkään paskamaisesti, kuten vois tästä ymmärtää, mut tilanne vaan oli sellanen. Olin kuiteski siitä vähän rikki niin jätin lenkin välistä ja söin kaks levyä marenkisuklaata, mikä ei todellakaan ole hyvä juttu... :( Marenkisuklaa oli muuten tosi hyvää.

Toissa viikonloppuna oli ovulaatio. Tuntu nipistyksen et kuin munasolu kai irtos, mut ite ovulaatio ja halut oli aika laimeet. Toisaalta kai ymmärtää miks, kun kaikki tuntu niin epävarmalta. Eikä mulla ollu mitään haluja yrittää. Paitsi, että me päädyttiin Samin kanssa vällyjen väliin siitäkin huolimatta, että olin sille vihanen. Ja ihan turhaan. Oon yrittäny korvata sitä sille ja ollaan yritetty puhua asioista vähän vapaammin.

Ja törmäsin entiseen kaveriniini, jolle kerroin lapsitoiveista. Se vaan katto mua hetken ja kääns päänsä ja kulki vaan eteenpäin. Että sellanen ihmissuhde se sitten oli.

Laihdutushommat on menny masistelun suhteen vähän pieleen, mut jotain edistystä ja oivalluksia tässä on sattunu. Kerron kuiteski niistä sit seuraavassa postauksessa.

//Kenties jotain ironista, että plussan sijasta odoteltiinkin miinusta.