Moikka moi ja tervetuloa Sugar-Chanelille. Mua on taas vaivanu tämä iki-ihana migreenini. Epäilen, että johtuu osittain siitä, etten ole oikein saanut nukuttua viime aikoina oikein kunnolla kun olen pyöritelly kouluhommia mielessäni ja stressaan sitä - ja samalla myös Samin juttuja. Lisäksi meillä on taas äidin kanssa kränää, mikä valvottaa. Meillä ei ole ikinä ollu kovinkaan hyvät välit ja tahtosin pitää hajurakoa. Äiti sitten onnistuu aina vetämään mielen matalaksi mm. arvostelemalla mun elämää ja valintoja ja antaa ymmärtää, että olen melkoinen pettymys. Me ollaan todella erilaisia ja teenpä niin tai näin niin aina löytyy valittamista. Siksi en tykkää kirjoitella oikein omastan puoleni kuulumisia ja mainitsen useammin Samin sukulaiset. Eikä mulla suoraan sanottuna oikein ole äidin puolelta enää sukua elossakaan ja isäjuttuja en rupea ees puimaan...
Blogin aiheeseen palatakseni luulen vakavissani, että mulla vois olla just nyt ovulaatio. Olen yrittäny tarkkailla limoja nyt kun kierto on menny sekasin ja olen yrittäny laskeskella uudemmalla kiertoajalla ovulaatio, mikä taitaa olla noin 24 (?) päivää. Tällä hetkellä limat olis just sellaisia kananmunanvalkuisen tyyppisiä ja venyy kunnolla. Mut miten varmaa voi olla joku limojen seuraaminen? Kai se ihan biologialla on selitettävissä ja luonnollinen homma mut jos on oikeasti huomattavissa tuollanen limojen vaihtelu niin kertooko se sit miten hedelmällinen on? Niinku yleensä, et jos limojen vaihtelu ei ole suurta niin tärppääkö sillon harvemmin? Anyway, mun tekis mieli yrittää houkutella Samia petiin, mut oon edelleen kahden vaiheilla. Sami kyllä puhuu mulle mutta me ei oikein puhuta enää siitä vahinkolaukaisusta kun se on nyt ollu ja menny. Eli kaikki seisoo - paitsi Samin suuri pieni punainen paksukainen.
Ai niin, etsin tässä taas niitä hukkaamiani punaisia hipsterssejä (eivät siis löytyneet anoppilasta - luojan kiitos) mutta ikäväkseni voin ilmoittaa, etteivät löytyneet tälläkään etsintäkerralla kotoa :( Vaatekaupoissa en ole törmännyt juuri sopivaan sävyyn ja myyjät vähän vinkkasivat, että joulun alla alkaa tulla enemmän punaisia alusvaatteita kauppoihin niin kannattaa silloin tiirailla enemmän alusvaateosastoa.
En vastaavanlaisen kropan perään erityisesti kuolaile, mutta nyt täytyy myöntää, että olen pahasti turvoksissa ja lihonut, eikä se rasva ole kertynyt mukaviin paikkoihin. Vatsassa on valkoisia raskausarpia. Eivät ne haittaisi, jos kyse olisi vauvasta. Ei mua se haittas vaikka näyttäsin sillon sotanorsulta, turpoaisin. Kestäsin sen. Epäilen, että osittain syy on taas unen puutteesta. Olen nimittäin yrittänyt liikkua joka päivä, mutta tuntuu että painoa tulee vain lisää. Meinasin nyt, että yritän enemmän ja kovemmin. Persuksessa ja rinnoissa se läski ei minua ole haitannut mutta vatsa on aika karua katsottavaa. Ei ole varaa lihoa enempää ja mieluiten jos saisi sellaiset 10 kg pois. Ikävä kyllä aina kun olen onnistunut laihduttamaan kilot ovat tulleet takaisin kaksinkertaisina.
Oon taas valvonu liikaa. Munhan piti mennä tänään ajoissa nukkumaan ja alottaa uus elämä. Huomenna herään aikaisin, alotan aamun vatsalihaksilla ja teen aamulenkin. Sen jälkeen meen suihkuun ja syön übertervellisen aamiaisen ja alan juomaan joka aamu teetä. Siitä ehdin vielä sopivasti koululle ja lauleskelen vielä matkan varrella iloisesti laulavista linnuista ja yksisarvisista, jotka paskoo sateenkaaria :)
Realistisempaa olisi herätä ja huomata nukkuneensa pommiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti