Tarkastuskäynti ja ihmeellistä läiskimistä :D

Kuukatiset on vissiin palautunu ihan normirytmiinsä, joten gynekäyntiä ei tarttenu perua. Ihan hyvä, ettei tarvinu kun kuitenkin aika pitkään olis menny seraavaan kertaan. Varmaanki kroppa toimii ku oon yrittäny stressata vähemmän. Otettiin normi papakoe ja tälleen. Vissiin on tulehdus kun kuulemma paikat helottaa punasena, että joku lääkekuuri varmaan eessä. Samalla sanoin sitten niistä vihlonnoista ja lääkäri sano, että katotaan näkyykö testeissä mitään asiaa valasevaa.

Kyseli vähän seksielämästä yleensä, että onko sama kumppani jne. Noin viikon kuluttua saan sit käydä kyselemässä tuloksia. Näytteen ottaminen kirpas aika paljon ja nyt kotona on tullu ylättävän paljo verta, muttei nää kyllä kuukautiset ole. Jospa se vuoto vähän helpottais huomiseen mennessä. Ja nyt persetti kun mietin, että mistä kaikesta piti puhua niin unohin pyytää kovempaa lääkettä, vaikka gyne yritti mulle tarjota e-pilsuja esim. helpottamaan kuukautiskipuja ja -kiertohommeleita, kun mainihin asioista. Sanoin sit, etten oo innostunu käyttämään ja sanoin, että suvussa nyt on niitä aivoverenkiertohäiriöitä, ettei kannata. Ja jos oon muutenki haluumassa raskaaks, niin ei pillereitä, ei ei ei. Mutta oonko taas vähä aivo, etten muistanu muuten kysyä, että saisko muita pillereitä? Vissiin kuiteski kohtuu hyvin noiden nelisatasten napsiminen tehoaa, että unohtaa sit asian siksi aikaa kunnes ne taas alkaa. Eikä ne ihan aina ole niin kauheet, ehkä vaan se eka ja ehkä vielä tokakin päivä... Jospa mä nyt vielä pärjäisin ilmanki.

Luin eilen illalla vielä Suoli24:sta sellasen jutun, että selluliitti lähtis läiskimällä pois :D Rupesin sit nauramaan ja Sami ihmetteli, että mikä mulla on ja mainihin asiasta Samille. Sami alko sitten leikkimielisesti läiskiä mun reisiä välillä niin kovaa, että sattu :DD Oli aika myöhä kun sitten ruvettiin remuamaan, että toivottavasti ei tullu herätettyä naapureita <3 Samin kanssa kaikki on kunnossa, ehkä paremminki kuin kunnossa :) Samia ei vissiin kauheasti häirihe mikään selluliitti. Kiitos kun mulla on tällanen ihana mies. Senkin stressi on nyt vähä helpottunu. Silleen semisti.

 

Aattelin eilen typeryyksiä kun näin sen leffan "Jätä se". Mietin, että mitä jos Samilla onki joku toinen, kun sille tuli kesällä vähän useamminkin niitä viestejä ja se oli jonkun verran enemmän menossa ku yleensä... Ja toisaalta sitä, että kun  meidän suhde ei etene, että aikooko Sami sit ikinä mennä naimisiin ja jos lähtisin samalla tavalla kun Beth niin tuskin se rupeais perään rankumaan. Elämä kun ei ole elokuva. Luulen, että jos me oltas Samin kanssa joskus ohi niin sit me oltas kerralla ohi, eikä sitä toista tilaisuutta tulis. Sen verran pahasti pitäs olla loukannu toista.

Ja nyt muistin niin mun piti jo aikasemmin kertoa yhestä unesta. Näin unta, että olin tullu raskaaksi. Ja oltiinsitten Samin kanssa lääkärissä ja oltiin tehty ultra ja otettu jotain testejä niin meidän lapsella olis joku vakava aivojen kehityshäiriö ja epämuodostuma :( Lääkäri suositteli meille aborttia, sillä lapsi ei kuulemma välttämättä eläisi edes synnytykseen saakka ja jos eläisikin niin tulisi olemaan erittäin vaikeasti vammainen. Itkin kyllä mahdottomasti siinä unessa. En tiiä yhtään miks näin jotain tuollasta, mut mulle tuli paha olo ees joutua ajattelemaan sellasta :S