On vaihteeksi tosi ärtyny olo. Äiti soitti ja äksyili puhelimessa. Löi luurin korvaan kun yritti jotain sanoa ja pommitti vielä tekstareilla jälkikäteen. Eli oikein mieltä ylentävä sunnuntai. On toivottuja lapsia, "vahinkolapsia" ja vahinkolapsia. Olin näistä jälkimmäisin - se epätoivottu vahinkolapsi. Vaikka äiti ei koskaan sitä ääneen ole noilla sanoilla ilmassu, tiedän varsin hyvin mikä tilanne oli. Me ei olla voitu puhua asiasta, enkä ees taho puhuakaan siitä. Sen tiiän, että äiti oli nuori ja se olis varmaan miettiny elämänsä etenevän ihan eri tavalla. En usko, että se koskaan olis tahtonu lapsia. Ehkä siks on ollu lähinnä irvikuva stereotyyppisestä pullantuoksuisesta ja empaattisesta äidistä.
Aika monena iltana tuli mietittyä, että olis ehkä ollu parempi jos äiti olis vaan tehny mun kohdalla abortin. Tais olla idiootti kun ei sitä tehny. En oo kovinkaan monelle sanonu siitä asiasta. Sami on yks niistä harvoista, joille olen kertonu siitä. Harva ymmärtää, että jokainen nainen ei taho lapsia ja ettei jokainen äiti ei ole se unelmaäiti. Tahdon suhtautua omaan lapseen eri tavalla. Jos joskus saisin lapsia, yrittäsin olla lähempänä sitä stereotypiaa ja mieluiten tarjota omille lapsilleni erilaisen lapsuuden. Oon jo nuorena miettiny, että jos tulisin raskaaksi en varmaan pystys tekemään aborttia. Yrittäisin välittää lapsestani ihan sama miten vaikea tilanne olis ollu. Ehkä oon aina mieleni sopukoissa tahtonu "vahinkolapsen". Suunnitellun "vahingon". Ehkä siks nyt ollaanki tässä tilanteessa. Kun suunnitellusti ei tule tarpeeks nopeasti niin sitten yritetään kiertoteitse.
En muista mitä piti kertoa. Oon niin ärtyny tosta hyökkäämisestä. Mut normikuulumiset: Alaselkää särkee pahaenteisesti, mut kuukautisia ei ole vielä kuulunu. Todennäkösesti voin sit mennä gynelle huomenna. Normi päänsärky. Ei migreeniä. Toistaiseksi vihlonta on jättäny rauhaan. Pyörälenkeillä oltu nyt viikonloppuna vajaasta tunnista puoleentoista tuntiin ja saatu hiki pintaan. Ei onneksi ole iskeny sillon mutta oon yrittäny ottaa rauhallisesti. Ihan kunnon lantio mulla näyttäs olevan, mut vatsaan on kerääntyny sitä rasvaa. Kumpa se alkas nyt palamaan ihan kunnolla...
Kattelen tässä samalla elokuvaakin. "Jätä se". Pistäny vähän ajattelemaan miehiä ja miesten käytöstä. Kun ei kihloissakaan olla. Kai siitä sitten myöhemmin.
Aika monena iltana tuli mietittyä, että olis ehkä ollu parempi jos äiti olis vaan tehny mun kohdalla abortin. Tais olla idiootti kun ei sitä tehny. En oo kovinkaan monelle sanonu siitä asiasta. Sami on yks niistä harvoista, joille olen kertonu siitä. Harva ymmärtää, että jokainen nainen ei taho lapsia ja ettei jokainen äiti ei ole se unelmaäiti. Tahdon suhtautua omaan lapseen eri tavalla. Jos joskus saisin lapsia, yrittäsin olla lähempänä sitä stereotypiaa ja mieluiten tarjota omille lapsilleni erilaisen lapsuuden. Oon jo nuorena miettiny, että jos tulisin raskaaksi en varmaan pystys tekemään aborttia. Yrittäisin välittää lapsestani ihan sama miten vaikea tilanne olis ollu. Ehkä oon aina mieleni sopukoissa tahtonu "vahinkolapsen". Suunnitellun "vahingon". Ehkä siks nyt ollaanki tässä tilanteessa. Kun suunnitellusti ei tule tarpeeks nopeasti niin sitten yritetään kiertoteitse.
En muista mitä piti kertoa. Oon niin ärtyny tosta hyökkäämisestä. Mut normikuulumiset: Alaselkää särkee pahaenteisesti, mut kuukautisia ei ole vielä kuulunu. Todennäkösesti voin sit mennä gynelle huomenna. Normi päänsärky. Ei migreeniä. Toistaiseksi vihlonta on jättäny rauhaan. Pyörälenkeillä oltu nyt viikonloppuna vajaasta tunnista puoleentoista tuntiin ja saatu hiki pintaan. Ei onneksi ole iskeny sillon mutta oon yrittäny ottaa rauhallisesti. Ihan kunnon lantio mulla näyttäs olevan, mut vatsaan on kerääntyny sitä rasvaa. Kumpa se alkas nyt palamaan ihan kunnolla...
Kattelen tässä samalla elokuvaakin. "Jätä se". Pistäny vähän ajattelemaan miehiä ja miesten käytöstä. Kun ei kihloissakaan olla. Kai siitä sitten myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti